asenne, dance, opettaminen, paritanssi, tanssi

I’m a social dancer…We need to compete on that, or do we?

Olen jonkin aikaa jo pyöritellyt tätä aihetta, ja nyt nettijutun ansiosta sain inspiraation kirjoittaa tämän loppuun. Mitä on sosiaalitansssi? Mitä siihen kuuluu? Mikä ei ole sallittua?

Minä näen sosiaalitanssin vapaa-aikana tapahtuvana tanssina, vapaaehtoisena hauskanpitona. Sosiaalitanssiin kuuluu olennaisena osana vaihtuvat tanssiparit, uusien (tai vanhojen tuttujen) ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan tanssiminen. Tanssiminen, siinä hetkessä soivaan musiikkiin, sen hetkisen parin kanssa, juuri niillä askeleilla/kuviolla mitkä teistä molemmista tuntuu mukavalta. Minulle sosiaalitanssissa ei ole taso- tai taitomäärittelyitä. Jokainen tanssi on erilainen, uusi ja jännittävä. Hyvä sosiaalitanssija pystyy tanssimaan lähes kaikkien kanssa, sinun ei tarvitse tuntea pariasi etukäteen.

Saako tanssia sitten opetella, jos haluaa tanssia vain sosiaalitanssia. Tietenkin! Ovatko sitten ihmiset, jotka eivät ole käyneet kursseja tervetulleita tansseihin? Tottakai!

Se millä tavalla me otetaan uudet ihmiset tanssiyhteisössä vastaan, kertoo millaisia arvoja meillä on?
Seuraajalle tanssiin lähteminen täysin ilman mitään tietoa kyseisestä lajista on helpompaa, mikäli viejä osaa jo vähän (tai paljon). Viejänä tanssimaan lähteminen täysin uutena, tietämättä yhtään kuinka pitäisi itse liikkua tai tai toista liikuttaa, ei ole helppoa. Tässäkin tilanteessa voi osaavampi pari auttaa. Itse ajattelen, että tanssimaan voi mennä täysin ilman kursseja, mutta parin tunnin alkeitten jälkeen olo on yleensä jo paljon rohkeampi ja luottavaisempi. Ennen vanhaan oli tapana oppia vanhemmilta tanssit, lisäksi lavoilla vietettiin muutenkin aikaa enemmän, joten katselemallakin oppi. Se toimi silloin ja helpotti tanssimaan lähtöä. Nykyään ei tällainen enää ole tavallista. Aikakausi muuttuu, tanssilajit muuttuvat, ihmiset muuttuvat, asia joka meidän vaan tarvitsee hyväksyä. Miksi ihmeessä me käytetään turvavöitä? Eihän niitä käytetty 35 vuotta sitten. Muut asiat saavat muuttua, mutta tanssi ei?? Lisäksi on paljon lajeja, joita ei esimerkiksi tanssita lavoilla, tai ne ovat uusia, kaikille meille. Jos olet käynyt tanssimassa jo pidempään, voit minusta kertoa sille paniikissa olevalle aloittelijalle, ” Hei, ei haittaa vaika et vielä osaa niin kuin nuo parhaimmat, kelpaat juuri tuollaisena. Jokainen on aloittanut joskus!”

Quotation-Michelle-Geaney-dance-life-Meetville-Quotes-259593

Mitä sosiaalitanssissa sitten pitäisi huomioida? Pari, se on se tyyppi, jonka kädestä pidät kiinni tanssin aikana. Jos me tanssitaan täysin tuntemattoman kanssa, kannattaa liikkeelle lähteä rauhallisesti, tunnustella millainen tanssija hän on. Taitavampi tanssija ottaa vähemmän kokeneen huomioon. Älä siis nolaa, neuvo tai arvostele pariasi. Perusajatuksena minulla itselläni on, että pyrin kaikkien parien kanssa tanssimaan mahdollisimman hyvin, vaikka minun parini ei olisikaan mikään huipputaituri (vielä) Jonain päivänä hän saattaa sitä olla, ja minä ainakin haluaisin hänen tanssivan edelleen minun kanssani. Jos minä kohtelen pariani kunnioittavasti ja hänelle jää meidän tanssista miellyttävä olo, hän todennäköisesti siirtää tuon fiiliksen myös seuraavalle. Hyvä palaa aina takaisin. Kummankin vastuulla on yrittää luoda mahdollisimman hyvä tanssi, yhdessä. Kumpikaan ei ole tullut sinne opettamaan, kumpikaan ei vaan istu kyydissä, kumpikin osallistuu, sen hetkisten taitojensa mukaan. Ja jos joku siltikin menee mönkään, mitä sitten? Hymyile! Niin minäkin teen, kun kaikki ei aina onnistu. Kukaan ei ole täydellinen, ja jos olisi, voi kun elämä olisi tylsää ja ennalta-arvattavaa. Joskus tanssikemiat natsaavat täydellisesti, joskus taas eivät, se on elämää, aina tulee uusia biisejä ja tansseja. Arvosta pariasi, juuri sellaisena kuin hän on!

Usein kun puhutaan sosiaalitanssista nousee esille, ”ne kilpatanssijat”, jotka tulee pätemään ja esiintymään…Minä ymmärrän tämän ”kilpatanssijat” tanssijoina, jotka kilpailevat, vakioita, lattareita, lavacupia, wcs, lindyä. Ihan sama mitä.
Joissakin tansseissa ja yhteisöissä kilpaileminen on vain yksi pieni osa lajin/lajien harrastamista, pääpaino kuitenkin on sosiaalitanssista ja siitä nauttimisesta.
Joissakin lajeissa treenataan, ja kilpaillaan erittäin aktiivisesti, yleensä oman parin kanssa, ja harvemmin tanssitaan sosiaalitanssia muiden kanssa.

Sitten on yhteisöjä, joissa käydään vaan tanssimassa. Ei treenata juurikaan, ei mietitä tekniikkaa, tanssitaan vaan. Kaikki nämä ovat yhtä oikein, erilaisia, hyviä tapoja kaikki kunhan ihmiset muistavat erottaa vapaa-ajan kilpailuista. Nauttia tanssista.
Jokaisen pitää ottaa muut tanssijat huomioon, tahallaan törmäilyä ja tuuppimista ei pitäisi sallia koskaan, missään tilanteessa. Vahinkoja sattuu, ja silloin pyydetään anteeksi, ihan sama kenen vika, ei se ole sen isompi juttu, samat käytöstavat pätevät kuin normaalielämässäkin. Jos kuitenkin huomaat koko ajan pyyteleväsi anteeksi, suosittelen hieman tarkkailemaan omaa tanssiasi ja sitä miten liikut ja kuinka laajasti. Taitava tanssija pystyy tähän, vähemmän tanssineille oman tilan hahmottaminen voi olla hieman haasteellista. Jos on tilaa voi liikkua isommin, jos ei ole niin silloin mennään pienemmin, normaalia järjenkäyttöä. Taitava tanssija pystyy varioimaan tanssiaan enemmän kuin aloittelija, jolloin vastuu muiden ihmisten huomioimisesta kasvaa.

a girl's wearing a tap dance shoe

Metsään mennään ja kovaa, kun ihmisiä aletaan arvioimaan ja arvottamaan kilpailutulosten ( tai todellisen/kuvitellun tanssitaidon) perusteella. Varsinkin, kun sosiaalitanssissa ruvetaan tanssipareja hakemaan kilpailutulosten ja sijoitusten perusteella. Silloin kun tanssija ei voi tai viitsi enään tanssia aloittelevien tanssijoiden kanssa, koska he eivät ole tarpeeksi hyviä, on minusta menetetty jotain. Kilpailuiden tulokset kertovat sinun tanssisi tason tänään, näillä tuomareilla, näitä kilpailijoita vastaan. Kilpailun tulos ei kerro sitä miten sinä olet kehittynyt. Se ei todellakaa kerro sitä oletko hyvä sosiaalitanssija. Se ei kerro sinun arvoasi tanssijana! Meidän jokaisen tulee muistaa, että aina on olemassa joku joka on parempi. Joku, joka treenaa vielä kovemmin, joku joka on vaan lahjakkaampi, joku jolla on parempi onni, joku joka vaan pieksee sinut tuloksissa.

Ja se esiintyminen… Lavoille tai tansseihin tullaan esittämään. No kyllähän tanssi on esittämistä, jo aikojen alusta asti eri sukupuolet ovat tanssineet toisilleen, tarkoituksena parinhaku, huomion kiinnittäminen, esittäminen, yleensä omalle parille. Miksi tai miten tämä olisi muuttunut? Kyllä minä ainakin haluan osallistua tanssiin, tanssia omalle parilleni. Tämähän on kai paritanssia, eikö?? Muutenhan me jorailtaisiin kaikki yksin kotona. Jos pari tanssii yhdessä, pitää hauskaa, hulluttelee, nauttii. Haittaako se jos he ”esittävät” toisilleen? Haittaako jos tämä tanssi näyttää hyvältä, myös sivusta katsottuna? Ei! Mikäli joku tuntee itsensä loukatuksi, jonkun yhteisestä tanssista, pitäisi ehkä katsoa itseään peiliin ja miettiä ”Miksi minä reagoin näin?”. ”Miksi minä kuitenkin katson heidän tanssiaan?”
Joskus esiintymiseksi taidetaan laskea kuitenkin vain tanssitaito, ajatellaan heti että taitavampi esiintyy. Miksi näin, kateuttako? Kateus, siitä jos joku osaakin enemmän? Onko osaaminen tanssimaailmassa väärin? Minä tykkään keittiöesimerkeistä 🙂 Jos minä osaan laittaa perunoista 17 eri ruokalajia, enkö minä saisi valmistaa niitä, koska pääosin ihmiset osaavat laittaa niitä vain 5 eri tavalla? Onko se muilta pois jos meillä syödään eri ruokia, kuin heillä? Niinpä.
Karrikoidaan vähän. Olisiko parempi, jos ihmiset vaan kävelisivät ympyrää? Kukaan ei saa erottua? Kaikki, jotka pukeutuvat tai tanssivat eri lailla poistetaan. Ole mahdollisimman hajuton, mauton ja väritön, älä vaan halua kehittyä. Älä vaan pidä hauskaa tai naura. Kuulostaako pelottavalta?

7c0aab6ebe032e880f4ef7edaac5facbMikäli haluan opettaa sosiaalitanssia, minun pitää itse tietää mitä se on. Miten voisin opettaa asioita, joita en itse pysty toteuttamaan? Mikä minulle tanssiessa merkitsee sitten kaikkein eniten? Se millaista ihmisten on tanssia minun kanssani. Jos aloitteleva tanssija tulee hakemaan minua, ja hymyilee tanssin lopuksi, olen onnellinen. Saanko sen viejän, jonka kädet tärisee, rentoutumaan? Tunne, kun huomaa yhdessä luoneensa jotain mahtavaa, molemmille meistä. Se että huomaan kehittyväni itse tanssijana, niin että pystyn nauttimaan itse tanssiessani jonkun paljon minua paremman kanssa. Katso itseäsi peilistä ja mieti miksi sinä käyt sosiaalitansseissa? Jos joskus en pysty aidosti käymään sosiaalitanssimassa, tapaamassa ihmisiä ja nauttimaan tansseista siellä, voin yhtä hyvin lopettaa koko tanssimisen.

Toivottavasti Juhannuksena mahdollisimman moni meistä pääsee tanssimaan. Nauttimaan liikkeestä, musiikista ja mahtavista ihmisistä, ilman kyräilemisen peikkoa. ENJOY!

asenne, dance, opettaminen, paritanssi, tanssi

Teaching is not a calling, it is diagnosis <3

Mistä tunnistaa hyvän tanssiopettajan?
 

Miksi minä mietin tätä? Tai miksi kirjoitan tästä?
Joku on minulta kysynyt. ”Miten tunnistaa hyvän tai huonon tanssinopettajan?” Hyvä että kysyvät! Tiedänkö vastauksen, en todellakaan. En tiedä mitä muut tanssinopettajat, valmentajat, ohjaajat (mikä kenenkin nimike nyt onkin….) miettivät omasta opettamisestaan? Kuinka paljon he miettivät omaa opetustaan tai itseään opettajana? Joten ainoa asia mitä voin tehdä, on kertoa omia ajatuksiani. 

 Minä haluan kehittyä opettajana koko ajan. Uskon, että jokainen haluaa olla mahdollisimman hyvä opettaja. En usko kenenkään, tahallaan opettavan ”väärin”. Onko kaikista siis opettajaksi? En usko. Eihän meistä jokainen ”oikeassa” elämässäkään halua opettaa. En ota tässä kantaa siihen millainen koulutus tanssinopettajalla pitää olla tai pitääkö olla, se on aiheena liian laaja tähän liitettäväksi. 

Mistä tunnistaa hyvän opettajan? 

Opettajalla on hyvä asenne opettamiseen? Asenteeseen minä lasken kuuluvaksi; asenteen muita ihmisiä kohtaan, omia oppilaitaan tai opettamaansa asiaa kohtaan, vastuun omasta tekemisestä ja omasta ammattitaidosta sekä omista arvoista (esim.raha vs. laatu). Samat asiat pätevät kaikilla aloilla missä opetetaan. Jokainen muistaa varmasti omilta kouluajoiltaan opettajan jolla oli mahtava asenne ja sitten oli niitä joilla ei ollut… 

 Toivoisin jokaisen opettajan pysähtyvän silloin tällöin miettimään, MIKSI minä opetan? 

 Opettaja hallitsee opettamansa asian? Opettaja pystyy vastaamaan oppilaiden kysymyksiin? Usein minusta tuntuuu, että oppilaiden kysymykset tunneilla koetaan pahaksi asiaksi tai arvosteluksi opetusta kohtaan. Tai entä jos joku on eri mieltä opettajan kanssa? Apua, eihän niin voi olla! KYLLÄ! Minusta on hienoa, jos joku kysyy, miksi? Vaikka jopa haastaa välillä minut perustelemaan opetukseni. En tarkoita, että koko ajan pitää olla eri mieltä, mutta kysy rohkeasti jos joku mietityttää. Jos joku ajattelee minun tunneillani ja kysyy jotakin, minä hihkun kyllä innoissani. Kuinka monen tanssinopettajista olet kuullut sanovan tunnilla, ”olkaa eri mieltä, älkää uskoko kaikkea mitä sanon ellet ole itse samaa mieltä, saattaa olla että en tiedä kaikkea” tai edes jotain siihen viittaavaa? Ei ole montaa tullut vastaan. 

 Miten erottaa huonot opettajat hyvistä, jos sinulla ei ole tanssitaustaa? En tiedä? Ajattele, että tämä on vähän sama asia, kuin ravintoloissa. Huonot vain katoaa ajan kanssa. Tiedän ettei se auta sillä hetkellä sitä, joka sai ruokamyrkytyksen ( tai huonoa opetusta), mutta nopeuttaa varmasti kyseisen paikan katoamista. Oppilaana tuntuu varmasti turhauttavalta huomata, kun et kehitykkään niin kuin ajattelit. Tiedän mistä puhun, koska oma tanssinopettelu alkoi juuri tällaiselta kurssilta. Huonojen tapojen poisoppiminen on haastavaa.

IMG_0168

Hyvä opettaja tuntee opettamansa asian/lajin? Tarviiko hänen olla esim. Suomen paras, Ei. Mutta parin tunnin alkeiskurssin jälkeen, en itse lähtisi vetämään uutta lajia. Minä puhun nyt vain omasta puolestani, joku muu voi ajatella toisin. Minä haluan ymmärtää opettamani lajin. Haluan tietää mistä puhun, jotta pystyn vastaamaan oppilaideni kysymyksiin. Eli jos olen huippu omassa lajissani, minusta tulee siis loistava opettaja? Ei välttämättä. On eri asia opettaa kuin tanssia, kun tämän tiedostaa voi sinusta tulla loistava opettaja.

 Itse haluan oppilaideni kehittyvän mahdollisimman paljon. Haluan, että oppilaani oppivat tanssimaan. Nautin ihmisten kanssa työskentelystä ja paras palkinto on, kun näen oppilaideni kehittyvän. Pystyn kuitenkin arvostamaan myös niitä, jotka ovat tunneillani vain sosiaalisten syiden vuoksi, se on myös täysin hyväksyttävää. Toivon, että kaikille löytyy tunneiltani jotain uutta. Jokainen voi ottaa tai jättää käyttämättä, parhaani pyrin opettajana silti aina tekemään. Ehkä siinä ohessa he oppivat myös tanssimaan. Haluan opettaa heidät tiedostamaan, että tanssi kehittyy koko ajan, ja mikään ei ole lopullista. Myös minä kehityn, niin tanssijana, kuin opettajana.

IMG_0420Haluan, että heillä on hauskaa opetellessaan. Haluan, että he pystyvät nauttimaan tanssimisesta mahdollisimman monien ihmisten kanssa. Hyvä perustekniikka on minulle tärkeämpää, kuin miljoona kikkailukuviota. Hyvä ja toimiva parityöskentely on tärkeämpää, kuin askeleet tai varpaiden asennot.

Haluan tarjota oppilailleni mahdollisuuden käydä niin monen opettajan tunnilla, kuin he kokevat hyväksi, ja silti palata minun tunneille, jos niin haluavat. Uskon, jos käyt mahdollisimman monen opettajan tunneilla, löydät itsellesi sopivan opettajan ja lajin/tanssin, ja kehityt. Jos minä en ole tarpeeksi hyvä opettaja, oppilaani siirtyvät muualle. Minun tehtäväni on kannustaa oppilasta onnistumisiin, löytämään oman tiensä ja tapansa. Aina se ei ole minun tapani, mutta olen iloinen jos oppilaani löytää sen toisen opettajan ohjauksessa, uskon hänen arvostavan minua, rohkaisusta kokeilemaan muitakin opettajia. Näin myös minun on koko ajan kehityttävä ja tultava paremmaksi opettajaksi. 

Toivoisinkin enemmän rakentavaa yhteistyötä eri opettajien/ohjaajien kesken. Tällä hetkellä on aistittavissa välillä erittäin tiukkaakin oman reviirin suojelua, mikä ei minusta edistä oppilaiden tai tanssinopetuksen kehitystä. Lukitaan oppilaat vain omille tunneille, etkä ole enään tervetullut takaisin, jos muualla käy? Haukutaan muita opettajia, ja heidän opetustaan tai tapoja tehdä asioita? Minulle itselleni on ollut yllätys, että sen jälkeen, kun olen alkanut opettamaan, en voikaan osallistua välttämättä tanssikursseille.
Toki poikkeuksiakin on. Iso peukku niille kenen tunneille olen tervetullut, jotta voin edelleenkin kehittää itseäni. 

 Opetuksen tarkoituksena on kehittää. Se voi olla taitoa, ajattelua, sosiaalisia suhteita, fyysistä kuntoa… Juuri sitä mitä tarvitset juuri nyt, juuri sinulle ❤