asenne, dance, happiness, itsetunto, onnellisuus, paritanssi, pettymys, tanssi

Learning… No need to even try?

Aikuisena tanssin tai minkä tahansa uuden taidon opettelun aloittaminen herättää joskus ristiriitaisia tunteita. Samoja tunteita voi tottakai kokea myös vaikka aloittaa nuorempana.

Olen kuullut ihmisten valittelevan, että miksi ei ole tullut aloitettua tanssimista aikaisemmin. Ei tästä enään mitään tule tämän ikäisenä. Miksi vanhemmat eivät ole laittaneet lapsena balettikouluun. Olisi niin paljon helpompi oppia… Voin itsekin lukea itseni tuohon samaan kategoriaan, voi kun…

Tottakai jokainen liikunnan parissa vietetty tunti helpottaa uuden motorisen taidon oppimista, mutta sinä voit aloittaa myös nyt. Et tarvitse aiempaa liikunta- tai tanssitaustaa. Minäkin olen oppinut 🙂 vaikka aloitin liikkumisen vasta lähempänä 30 vuotta, päivääkään en vaihtaisi pois. Se että aloitat tanssimisen vasta aikuisena ei sulje pois sitä ettetkö voisi menestyä tai kehittyä. Joskus se voi vaatia hieman sitoutuneempaa harjoittelua, valintoja, mutta ei se mahdotonta ole.

Oppiminen, kehittyminen on suoraan sidoksissa aikaan jonka käytät oikeanlaiseen treenaamiseen ja työhön, jota olet tehnyt tavoitteellisesti.

Aikuisena meillä on muitakin velvollisuuksia, kuten perhe, lapsia, työ jne. Silloin saattaa tuntua ettei kehity niin kuin haluaisi, ja se ei automaattisesti tarkoita ettetkö sinä olisi tarpeeksi hyvä, taitava tai ettei sinulla ole mahdollisuutta kehittyä. Se tarkoittaa ettei sinulla ole ollut mahdollista käyttää niin paljon aikaa omaan treenaamiseen kuin olisi ehkä tarvetta. Se on täysin normaalia, elämä on valintoja, ja me valitsemme mitkä asiat ovat tärkeitä ja tekevät meistä onnellisempia. Se että elämässä on muutakin, ja emme ehkä pysty käyttämään vain yhteen asiaan haluamaamme aikaa, ei estä meitä kehittymästä, se vain vie hieman pidemmän ajan.

Aikuisena meille on ehtinyt syntyä monenlaisia kokemuksia ja me muodostamme mielipiteemme ja ajatuksemme niiden kautta. Joskus ne voivat olla myös este uuden kokeilemiselle ja oppimiselle. Joskus nuo kokemukset ovat vahvuus, ymmärrämme että vaikka tanssiminen on minulle tärkeää ja haluan tulla siinä todella hyväksi, sen merkitys suuressa mittakaavassa on kuitenkin aika pieni. Maailmassa ja elämässä on muitakin tärkeitä asioita, joiden tärkeysjärjestys voi ja tulee vaihtelemaan ajan myötä. Lisäksi oppimisessa tulee aina olemaan nousu- ja tasannevaiheita, ne kuuluvat oppimiskäyrään. Kun muistaa tämän, on nuo tasannevaiheet helpommat kestää.

Learning-Curve-Reality1

Oppimiskäyrä on lainattu sivulta: http://goodvibeblog.com/the-manifesting-learning-curve/

Mitä enemmän ikää tuntuu olevan, sitä helpommin uuden oppiminen koetaan haastavaksi. Ja en nyt sano asian olevan niin, vaan totean sen mitä olen usein kuullut sanottavan. Varmasti uusien motorisesti haastavien asioiden oppiminen ottaa oman aikansa, jos ei kyseisiä asioita ole koskaan tehnyt. Lapsena ja nuorena tulee vartaloon koko ajan uusia motorisia ärsykkeitä, ja niiden omaksuminen on siksi helpompaa. Lisäksi lapset eivät analysoi niin paljon tekemisiään ja sen ulkonäköä. Aikuisena tulee usein ylimietittyä miltä tämä näyttää, mitä naapuri ajattelee, mitä jos teen virheen jne. Joka vaikeuttaa uusien asioiden opettelua.

Tanssi on liikkumista, uuden oppimista, ja sosiaalista kanssakäymistä. Se on myös mitä suurimmassa määrin matka omaan itseensä. Tanssissa olemme monesti oman mukavuusalueemme ulkopuolela ja paljaana toiselle ihmiselle. Joskus sinne epämukavuusalueelle meneminen vaatii meiltä uskallusta, rohkeutta epäonnistua tai rohkeutta onnistua. Monta kertaa suurin este omalla matkallammeja kehittymiselle on, minä itse, se mitä ja miten ajattelen. Estänkö minä itse itseäni onnistumasta? Joskus ajatusten selkiyttämiseen ja käsittelyyn kannattaa pyytää apua.

Meille ajan myötä kasvanut suodatin saattaa estää meitä tekemästä haluamaamme asiaa. Joskus uuden oppiminen tai harjoitteleminen tuntuu rankalta ja se ettemme heti onnistu jossakin, herättää negatiivisia tunteita, se on normaalia. Silloin kannattaa miettiä; miksi tunnen näin? Mikä tässä hetkessä saa minut tuntemaan epäonnistumista, miksi minun pitäisi oppia jokin asia heti?  Ole itsellesi armollinen ja anna aikaa uuden oppimiselle.
12898208_10153905862940239_2985070652772177323_oHalu saada jotakin, luo motivaation tehdä asialle jotain. Päättäväisyys ja sitoutuminen määrittää sa
avutatko sen. Toiset saattavat olla lahjakkaampia, mutta usein tavoitteellinen treenaaminen vie pidemmälle, kuin pelkkä lahjakkuus jos ei ole valmis tekemään työtä kehittymisen eteen. Realistiset tavoitteet, estävät turhautumisen. Jokainen meistä haluaa olla hyvä jossakin, muista kuitenkin miettiä, kuinka paljon olet valmis panostamaan saavuttaaksesi jonkin asian?

 

Mikä tämän kirjoituksen tarkoitus on? Kertoa sinulle ettet ole yksin ajatustesi kanssa. Sinä et ole ainoa joka miettii kannaattaako tätä jatkaa? Tuleeko minusta koskaan tarpeeksi hyvää? (Mikä muuten on tarpeeksi hyvä?) Muutkin miettivät joskus, miksi toiset tuntuvat kehittyvän raketin lailla ja minä en.

Sinä voit oppia ja kehittyä, vaikka et olisikaan lapsena tanssimista aloittanut. 

Jokaisella on mahdollisuus oppia, ja mikäli olet valmis harjoittelemaan, sinä opitkin. Meillä kaikilla on lupa kokeilla, epäonnistua, ja oppia niistä. Jokaisella meistä on ollut hetkiä, jolloin tuntuu ettei mikään onnistu. Se on täysin normaalia, se kuuluu oppimiseen. Jokainen oppii omaan tahtiinsa, joten älä vertaa itseäsi turhaan muihin. Ja vaikka näyttää siltä että kaveri kehittyy nopeammin… Silloin saattaa olla oppimiskäyrässä nousuvaihe menossa tai muualla tehtävään harjoitteluun on panostettu tunteja ja taas tunteja.

Itselleen voi myös antaa luvan tavoitella vähän vähemmän, aina ei tarvitse yrittää maksimaalista tulosta. Voit myös nauttia matkasta.

asenne, fail, itsetunto, pettymys

It’s failure…. So… I don’t care!

Moka, virhe, epäonnistuminen, failaus, pettymys, kutsu sitä miksi haluat. Totuus lienee, että jokainen meistä epäonnistuu joskus.

Mutta mitä itseasiassa on edes epäonnistuminen? Epäonnistuminen on uusi tärkeä kokemus matkalla onnistumiseen. Se on tilanne, jossa sinun kykysi, taitosi ja osaamisesi ei ollut eteesi tulleen tehtävän tai asian tasalla. Ne ovat usein juuri niitä tärkeimpiä kehittymisen paikkoja jotka kertovat sinulle tehdystä ja tekemättä jätetystä työstä, siitä mitä vielä tarvitsee tehdä.

Epäonnistumiset tai onnistumiset eivät kerro yhtään mitään sinusta ihmisenä, ne eivät ole merkkijä siitä, että sinä olisit huono tai hyvä, ihmisenä! Tärkeää onkin erottaa toisitaan teot ja itsesi. Voimme kokea syyllisyyttä, nolostumista tai ärsytystä jostakin tapahtumasta tai teosta, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi hävetä itseämme.

Me annetaan usein muiden odotusten tai sanomisten vaikuttaa siihen miten koemme itsemme, omat suorituksemme tai epäonnistumisemme. Se että annamme muiden käsiin vallan päättää olenko epäonnistunut vai en, ja se on minusta järjetöntä. Sinä itse tiedät mitkä ovat sinun tavoitteesi ja millä suunnitelmalla sinne pääset, millaisia taitoja sinun ehkä tarvitsee matkalla vielä hankkia. Sinä itse tiedät mitä sinulle tarkoittaa onnistuminen tai menestyminen. Älä anna muiden määrittää milloin olet epäonnistunut.inspirational-quotes-michael-jordan

Tiesitkö muuten, että Suomessa vietetään epäonnistumisen päivää 13.10?

Päivän tarkoituksena on hälventää negatiivista suhtautumista epäonnistumiseen ja kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen.
Tapahtuman taustalla vaikuttavat suomalaiset opiskelijat, joiden mielestä epäonnistuminen on viimeinen tabu, joka suomalaisessa kulttuurissa on murrettava…

Voit olla joko onnistuja, voittaja tai epäonnistuja, luuseri? Miksi me keskitymme virheiden huomaamiseen ja niiden välttämiseen? Joskus epäonnistumisesta seuraa suurempi onnistuminen, kuin mitä alunperin haimme. Jos kukaan ei koskaan olisi tehnyt kokeiluja, virheitä, epäonnistumisia, moni hieno keksintö olisi jäänyt tekemättä, tai huomaamatta. Millainen meidän maailmamme olisi ilman penisiliiniä, mikroaaltouunia… tai viagraa 🙂 ? Yhtään näistä ei tietoisesti keksitty. Moka voi olla lahja. Miksi meidän tarvitsisi pelätä tai välttää epäonnistumista? Monesti hyvää tarkoittavat sanat tai teot koetaankin täysin eri lailla kuin tarkoitettu. Huolimattomasti heitetty ”ehkä sitten ensi kerralla onnistut”-kommentti, saattaa vaikuttaa vielä kymmenien vuosienkin jälkeen ja ohjata meidän käyttäytymistä.

Sinun ei tarvitse osata asioita ensimmäisellä kerralla. Joku oppii jonkun asian nopeasti ja helposti, ja joku toinen asia on taas haastavampi. Kaiken ei kuulukaan olla helppoa, on täysin luvallista harjoitella ja opetella asioita. Joidenkin asioiden saavuttamiseksi pitää nähdä vaivaa ja tehdä työtä, siinä mitataan se kuinka paljon sitä oikeasti haluat. Joskus huomaamme välttelevän, pelkäävän epäonnistumista niin paljon, että se alkaa ohjaamaan meidän käyttäytymistä, saa meidät lopettamaan yrittämisen. Se että emme edes yritä takaa kyllä sen että emme voi epäonnistua, mutta samalla myös otamme itseltämme mahdollisuuden onnistua ja menestyä.

Onnistuaksesi on onnistumisen tahtosi oltava suurempi kuin epäonnistumisen pelkosi.”
— Näyttelijä Bill Cosby

Se miten me suhtaudumme pettymyksiin, epäonnistumisiin on hyvin yksilöllistä. Toisille epäonnistuminen on vain suurempi buustaus uuteen yritykseen, toiset käpertyvät kuoreensa ja kieltäytyvät edes harkitsevansa uudelleen yrittämistä. Suhtautumiseen vaikuttaa suurelta osalta, millaisen merkityksen me olemme antaneet asialle tai virheelle/epäonnistumiselle mielessämme. Lisäksi se miten ympäristö suhtautuu tai on suhtautunut meidän virheisiin muokkaa myös meidän reaktioita epäonnistumisten edessä.

Keskinkertaisten ja menestyvien ihmisten ero on siinä miten he näkevät epäonnistumiset ja reagoivat niihin. On ok kokea voimakkaitakin negatiivisia tunteita epäonnistuessa, me koemme tärkeät asiat yleensä voimakkaammin, niitä ei vaan kannata jäädä kelaamaan liikaa. Ota niistä oppi ja jatka matkaa paremmin valmistautuneena. Aina on jotain jonka voimme tehdä paremmin.

Epäonnistuja ei ole luuseri. Luuseri on se, joka kaaduttuaan ei enää nouse.”
— Santi Martínez

Jos uskot olevasi aina tuomittu epäonnistumaan, ikään kuin sinulta puuttuisi jotain olennaisia taitoja tai kykyjä, kannattaa käydä tsekkaamassa ettei vain kyse olisi uskomuksesta. Olet saattanut oppia välttelemään haasteita tai vaikeita tehtäviä epäonnistumisen pelossa. Vaatimalla itseltäsi vain täydellisiä suorituksia ja virheettömyyttä, voit tarkemmin tarkastelemalla huomata, että syy näihin epäreiluihin odotuksiin itseäsi kohtaan, ovat itseasiassa pelkoa epäonnistumisia kohtaan. Et ole sen epäonnistuneempi, huonompi tai lahjattomampi kuin muutkaan. Ehkä et vielä vain oppinut katsomaan epäonnistumisia sinua paremmin palvelevasta näkökulmasta. Et ehkä ole vielä vain huomannut antaa riittävästi arvoa omille saavutuksillesi.

Häviäjä ei ole se joka kärsii tappion vaan se joka antaa periksi.”
— Paolo Coelho

Kaikille meille on tyypillistä, että stressaavassa tilanteessa toimimme alitajunnan ohjaamana, samalla tavalla kuin aikaisemminkin olemme tehneet. Samankaltainen jännitystä aiheuttava tilanne laukaisee tietämättämme samat ajatukset, reaktiot ja toiminnat, jotka ei aina palvele meitä parhaalla mahdollisella tavalla. Siitä mihin kohdistamme huomiomme, muodostuu yleensä itseään toteuttava ennustus. Onneksi seuraavalla kerralla osaatkin kohdistaa huomiosi siihen mitä haluat tapahtuvan!

Pelko on usein tekijä joka estää optimaaliset suoritukset. Epäonnistumiset kuuluvat moniin suorituksiin ja niitä kohtaamatta menestyksestä voi olla turha haaveilla. Omalla mukavuusalueella on helppo liikkua, mutta kehittymistä tapahtuu, kun mennään alueelle joka ei vielä täysin hallussa. Silloin kun teet jotain uutta ja erilaista on siinä epäonnistumisen mahdollisuus.

an-artist-cannot-failEsimerkiki tanssissa, kun opetellaan uusia liikeratoja, tekniikoita tai niiden variaatioita, me välillä näytämme ja tunnemme itsemme hölmöiksi. Se on täysin ok, se kertoo uudenlaisesta kehittymisestä. Meidän kroppamme ja mielemme tarvitsee kehittyäkseen uusia ärsykkeitä, mutta myös toistoja sadaksemme liikkeet lihasmuistiin.

Jos mietitään urheilijaa, harva meistä on luonnostaan niin taitava, että voittaa heti, osaa kaiken heti. Mitä sitten? Moka on lahja, joka estää sinua tekemästä samoja virheitä uudelleen. Kilpailussa on aina voittajia ja häviäjiä. Hyvän kilpailijan on hallittava niin menestys ja voitot kuin vastoinkäymiset ja tappiotkin. Se millä odotuksilla, tavoitteilla menet kilpailuihin vaikuttaa kokemaasi lopputulokseen. Realistiset odotukset auttavat sinua saavuttamaan haluamasi lopputuloksen, ja samalla ne myös auttavat käsittelemään takapakkeja järkevämmin.

Seuraavaksi muutama helppo esimerkkikysymys, millä voit valmistautua seuraavaan kilpailuun/tehtävään, pettymyksen jälkeen:

MITÄ TAPAHTUI: mikä meni hyvin, mikä meni pieleen?
MILTÄ MINUSTA TUNTUI, MITÄ AJATTELIN: ennen suoritusta, sen aikana, sen jälkeen?
MITÄ OPIN, MISSÄ ON PARANNETTAVAA: mitä pitää vielä treenata?
SUUNNITELMA SEURAAVAA KERTAA VARTEN: mikä on tavoitteeni, mihin keskityn, millainen on ihannetilanne, kun kaikki sujuu hyvin, miltä se näyttää, tuntuu, kuulostaa?

quote-failure-henry-ford

Hyväksy oma epätäydellisyytesi. Jokainen meistä tulee tekemään joskus virheitä. Tunnista, tunnusta virheesi, mikä oli se kohta missä et onnistunut, ota siitä oppia. Kokemukset opettaa. Yleensä maailma ympärilläsi ei kaadu vaikka siltä joskus tuntuukin. Epäonnistuminen on mahdollisuus onnistua seuraavalla kerralla. Pelkäämme turhaan tuomitsemista, sitä että olemme lusereita. Aika harva meistä on oikeasti niin keskeinen henkilö, että ympäristömme pitkään jaksaisi märehtiä meidän epäonnistumisia. Sen sijaan että jäämme pohtimaan missä kaikessa olemme epäonnistuneet, tärkeämpää on miettiä mitä kaikkea olemme saaneet oppia, jotta emme toista aiempia virheitä.

Mieti miten paljon olet kasvanut matkallasi, millaisia hienoja voimavaroja olet jo saanut ja miten tulevaisuudessa voit parhaiten hyödyntää noita voimavarojasi. Ja tietenkin saavuttaa tavoitteesi.  Riittää että olemme joka kerta hieman parempia.

Epäonnistuminen on vain mahdollisuus aloittaa alusta, tällä kertaa fiksummin.”
— Henry Ford