dance, paritanssi, seuraaja, tanssi

Mistä on hyvät seuraajat tehty?

Usein esitetään viejille toiveita miten pitäisi tanssia, viedä, käyttäytyä, miten olla hyvä viejä. Valasrannan tanssileirillä on ensi viikolla tunti, jonka aiheena on Superseuraajan salaisuudet, siksi ajattelinkin kirjoitella millainen on minun näkökulmastani hyvä seuraaja. Kurssilla päästäänkin sitten konkreettisesti testaamaan näitä, haastamaan ja ehkä jopa löytämään uusia superominaisuuksia. 🙂 Hyvän seuraamisen taitoja voi onneksi opetella pikku hiljaa.

Koska me tanssimme paritansseja tarkoittaa se yleensä sitä, että parista toinen on viejä ja toinen seuraaja. Sukupuolen kanssa sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä. Viejälle on annettu lupa viedä tanssia eteenpäin, päättää parin tanssima rytmi, nopeus/liikkuminen tanssilattialla, kuviot ja viestittää nämä seuraajalle, jotta pari voi liikkua yhdessä. Viejällä on myös vastuu parista, viedä paria hyvin, selkeästi, satuttamatta ja kunnioittaen. Tähän voitaisiin sitten lisätä sata erilaista mielipidettä mitä kaikea muuta viejän kuuluisi tehdä, kuunnella musiikkia, varioida tanssia, viihdyttää naista, saada hänet hymyilemään ja tuntemaan itsensä tärkeäksi, hyväksytyksi jne. Okei. Mikä on sitten meidän seuraajien vastuu?

Voisin väittää, että lähes kaikki samat, kuin mitä me vaadimme viejiltä. Muistan aloittaessani tanssimista opettajien usein sanoneen seuraajan tehtävän on vaan seurata, muuta sinun ei tarvitse osata. No nyt muutaman vuoden viisaampana, huomaan tuon lauseen olleen hieman harhaanjohtava.

Minusta on surullista, että viejien hartioille kasataan taakka ottaa vastuuta tanssista ja sen onnistumisesta, ja seuraajien osallisuutta hyvään tanssiin monta kertaa vähätellään, ”helppohan se on mennä, kun on hyvä viejä”- lauseilla. Emmekö me seuraajat koe olevan tarpeellista harjoitella omaa osuuttamme, jotta voisimme nostaa yhteisen tanssin miellyttävyyttä ja onnistumista samalla tavalla kuin viejät tekevät. Ja ei en suostu siihen kommenttiin, ”viejä vie, ei siinä paljon pysty tekemään”. Joskus kyllä tämä pitää paikkansa, mutta silti haluan uskoa paritanssiin missä molemmilla on yhtälaiset mahdollisuudet vaikuttaa tanssin onnistumiseen. Minä olen ylpeä roolistani seuraajana, minä haluan tehdä parhaani jokaisen viejän kanssa, jotta meidän yhteisestä tanssista tulisi mahdollisimman hauska, rento ja miellyttävä molemmille. 

627149839-5c6a6383e2ae3b789afdd1603aa270bc

Mitä vienti oikeastaan on? Se on minun mielestäni pyyntö/ toive ”liikkuisitko tuohon suuntaa, tällä nopeudella”. Mitä tämä tarkoittaa seuraajalle? Odottamista, ja pyynnön jälkeen aktiivista liikkumista, omalla lihastyöllä, pyydettyyn suuntaan, ehkä jopa musiikkia samalla tulkiten. Liikkumista oma vartalo halliten, samalla kertoen viejälle missä olen, miten liikun ja ehkä jopa mitä minä kuulen musiikista. Mitä ihmettä? Miten kaiken tuon muka voi kertoa? Tarvitseeko olla tanssitaidollisesti huippu taitava ollakseen hyvä seuraaja? Ei.

Mitä seuraaminen oikeastaan on, ja millainen on hyvä seuraaja?

Olen jakanut hyvän seuraajan ominaisuudet kolmeen osa-alueeseen. Tämä ei ole mikään autenttinen totuus ja niiden järjestys ( merkitys ) voi vaihdella sen mukaan keneltä asiaa kysytään. Näillä kuitenkin pääsee jo aika pitkälle seuraamista pohtiessa.

Tärkeimmäksi ominaisuudeksi hyvälle seuraajalle usein mainitaan tuntuma, connection, yhteys pariin. Tämä tuntuma voi olla fyysisesti vartaloiden välillä tai käsien välillä, (joskus jopa koskettamatta toista). Tuntuman välityksellä voin fyysisesti seuraajana kertoa koko ajan viejälle mihin suuntaan olen menossa, olenko viejää kohti vai viejästä pois päin, millä jalalla minulla on paino, onko liikkeeni valmis ja olenko valmis liikkumaan seuraavaan suuntaan. Tämä mahdollistaa parin välisen rennon, pehmeän ja oikea aikaisen kommunikoinnin, vienti-seuraamisen. Joku sanoi joskus; ”Hyvän seuraajan kanssa tuntuu, kuin seuraaja olisi viejän vartalon jatke, joka jatkaa liikettä melkein ajatuksesta, kuitenkaan ennakoimatta.” Hyvän tuntuman ei tarvitse olla todella kevyt tai raskas, se voi olla, se on sopiva juuri tämän parin kanssa ja luultavasti tuntuu erilaiselta jokaisen parin kanssa. Tuntumaan kuuluu myös kyky odottaa. Odottaa vientiä, odottaa painonsiirtoa, odottaa suunnanmuutosta, odottaa viejän reagointia sinun liikkeeseen, ja vasta sitten aktiivisesti itse liikkua pyydettyyn suuntaan. Oh boy, niin paljon helpommin sanottu, kuin tehty.  😉

Psyykkiset taidot, asenne on myös yksi tärkeistä ominaisuuksista hyvälle seuraajalle. Tässä kohdassa kannattaa muistaa mitä kaikkea toivoo viejältä. Mieti tanssitko yleensä parin kanssa vai parista huolimatta? Se miten kohtelet sen hetkistä pariasi luultavasti heijastuu takaisin (olit viejä tai seuraaja). Hyvä seuraaja arvostaa ja hyväksyy jokaisen parin siinä hetkessä. Hän pyrkii tanssimaan niin hyvin kuin pystyy ja vaikuttamaan tanssiin positiivisesti, jotta molemmilla on mahdollisimman miellyttävä tanssikokemus. Hyvä seuraaja haluaa tanssia kaiken tasoisten tanssijoiden kanssa, mukautuen erilaisiin viejiin ja vienteihin, huomioiden myös muut ympärillä tanssivat.

Kolmas osa-alue on hyvä perustanssitekniikka, huomaa etten puhu tässä tanssilajeista, askeleista tai kuviosta, en myöskään tarkoita välttämättä tanssikursseilla opittua tekniikkaa, oman kehon hallintaa kun voi oppia monella tavalla. Hyvä perustanssitekniikka tässä tarkoittaa selkeä raamia, hallintaa omista lihaksista eri suuntiin vietäessä. Hyvä raami antaa viejälle myös mahdollisimman paljon vientipisteitä, mahdollisuuksia viedä pehmeästi. Tanssitekniikka on rentoutta ja kykyä liikkua kontrolloidusti, omien jalkojen päällä, hyvää ja hallittua tasapainoa (hyvä keskivartalon tuki ja kontrolli). Oman liikkeen ja liikkumisen hallinta suojelee sinua myös loukkaantumisilta ja yllättäviltä vienneiltä. Hyvään tanssitekniikkaan kuuluu myös kyky seurata uusia asioita, mukautua ja seurata uusia kuvioita, askeleita ja variaatioita. Huomaa, sinun ei tarvitse tietää/osata kaikkea, kun maltat kuunnella, odottaa ja pitää tuntuman, pystyt luultavasti seuraamaan melkein kaiken, lisäksi hyväksyvä asenne, niin itseäsi kuin pariasi kohtaan, takaa sen että pystyt mukautumaan ja reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin.

Edellä mainittujen lisäksi seuraaja voi tehdä, tuoda yhteiseen tanssiin? Musikaalisuutta, mitä sinä kuulet musiikista, miten tulkitset/viestität kuulemasi parillesi. Stailaukset, luovuus, rohkeus kokeilla uusiakin asioita, miten sinä jatkat viejän vientiä/liikettä, miten saat viejän mukaasi? Millainen tanssija/persoona sinä olet, miten tuot sen esille? Seuraamisen ei tarvitse olla aivotonta seuraamista, se on parhaimmillaan aktiivista osallistumista.

Viejän ja seuraajan suhteesta on joskus sanottu esim. Yhteinen tanssi on kuin maalaus, viejä piirtää kuvan ääriviivat ja seuraaja täyttää kuvat. Ei ehkä täydellinen vertaus, mutta sinne päin 🙂 Tämä kirjoitus ei anna varmastikaan kaikkia vastauksia, mutta toivottavasti joitakin ideoita ja mietittävää meille kaikille seuraajille.

587430144-followers-i-love-my-followers-phrases-quotes-words-Favim_com-299595

Haaste: Kokeile lähteä tanssimaan ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Kohtaa jokainen viejä illan aikana niin kuin hän olisi juuri se täydellinen pari jonka kanssa haluat tanssia. Kohtaa pari mahdollisimman avoimin mielin, hyväksyvästi, pyri pääsemään hänen kanssaan samalle aaltopituudelle. Malta odottaa ja tuntea miten juuri tämä viejä vie, pyri liikkumaan itse aktiivisesti, ehkä jopa hieman musiikkia tulkiten, kuitenkin tuntuma koko ajan säilyttäen.  Yritä rentoutua ja luottaa pariisi, ja saamaan pari vastaamaan tähän tunteeseen (kyllä tiedän, että ihan 100% ei kannata tuntemattomaan luottaa, muista aina oma turvallisuus). Hymyile, näytä että arvostat juuri tätä viejää ja sinulla on hauskaa hänen kanssaan. Huomaa, tanssitko sinä oikeasti juuri tämän viejän kanssa vai mietitkö jo ketä haet seuraavaksi? Kuunteletko,odotatko, mitä sinun viejäsi pyytää sinulta, oletko valmis säätämään omaa taajuuttasi ymmärtääksesi viejää paremmin. Huomaa miten parisi sinuun reagoi. Vältä kuitenkin omia tulkintoja, ne harvoin kertovat totuutta.

Aiheesta on kirjoitettu myös parissa muussakin blogissa, joista kannattaa ideoita käydä poimimassa.

http://zouktheworld.com/blog/2017/what-makes-a-great-follower

http://www.danceplace.com/grapevine/what-it-means-to-be-a-light-follow/

dance, epäasiallinen käytös, onnellisuus, paritanssi, tanssi

It’s total NO,NO in a dance floor!

During the last few weeks, I have for some reason heard several different versions of inappropriate behavior on the dance floor. Because I had organized the dance challenge that encouraged new dancers to join couple dancing, I feel I have to do my  own part in order to protect new dancers (and people who already dance) from improper behavior. Because I cannot do it physically, I can at least spread the awareness that everything does not have to be tolerated and accepted.

In general dancing people are nice and well-behaved, so this script is for that small part which does not behave this way. Saana (one new dance challenge dancer) writes in her blog directly of what she has experienced as a new dancer on the dance floor.

This writing applies to both sexes, regardless of age or dance genre. I believe that men and women both can sometimes find themselves in unpleasant situations and experience unwanted behaviour, which is not acceptable.

I don’t want that someone stops dancing because they feel being an easy catch for any predator.

Love-to-Dance

Where is the limit?

Every human being has the right to determine what your own personal area is and set boundaries to what feels uncomfortable. You define yourself where your limits are. You do not need to put up any kind of behavior which hurts, feels uncomfortable or distressing. Usually dancing takes place somewhere where we are surrounded by many people, so the situations don’t get really bad. However, that does not make being in that situation any easier. Things outside the dance floor can be another story, which can be even worse. What first seems like kindness, can turn out to be distressing or uncomfortable. At any point you can say, enough is enough, this does not feel like fun anymore.

Especially women are often afraid to be left out, not asked to dance anymore, if you do not agree all stuff in dance floor. You can forget your thoughts of being snob or  bad person if you set your limits to not accepted behaviour. If the fact that you set your own limits is followed by situation where you don’t get to be asked to dance anymore, it tells that there is something wrong in dance community and we need to do something about that.

Dancing in close body contact and feelings of closeness are an essential part of dancing. How close we dance with each other is a mutual agreement of both parties. Flirtation, emotions, connection, even “the 6-minute love story” belongs to the dance in some extent but  it is a reciprocal feeling between two people. It is ok and even desirable to enjoy it, but forcing does not belong to it in any way.

What is appropriate in the dance floor and what is not?


Exactly the same rules apply to dancing as elsewhere too. At work, propositions, unwanted touching or humping action is an absolutely forbidden, so why then in dance floor it would be allowed? A good rule might be: would you do this at the workplace, would you accept this behaviour from a colleague?

All inappropriate behavior is not necessarily groping or direct verbal propositions, it may also be a movement, a dance related to the interpretation, which goes at some reason beyond that personaits-my-life-2l limit. Also, those dancers who are not in any sense trying to do those crab-moves, may be misinterpreted or dancing with them suddenly feel anxiety. Sometimes it pays to think about what kind of stuff on the dance floor doing.

Examples of movements that you should reconsider on the dance floor:

  • refer to sexual intercourse or oral sex action
  • trying to take of your partners clothes or lifting of clothing, even that it is just for fun
  • multiple body rolls in really close contact
  • tying partners hands behind back or to the side when introduced, to prevent movement, against a wall or pole pushing, and close dancing (rubbing) in that position
  • patting a butt or indicates that
  • squeezing  breast or playing that
  • bends, especially in low exported if you don’t know your partner
  • forcing movements, the figures in general (clear lead is completely separate thing)
  • kissing, moves indicates kissing

In dances as elsewhere in life, there are exceptions to the above things. If the couple knows each other and they want to do one of the above mentioned stuff, it is a joint decision between both of them! The general rule could say that if you do not know your partner well and not be 100% sure that your partner wants to join these stuff with you, don’t do it. Even if you could see your partner to do the movement with someone else, it does not automatically mean that he wants to repeat it with you.

If any of you feel uncomfortable on the dance floor, be brave and say it out loud. Sometimes it can be a small thing, which the other does not know that feels uncomfortable. Sometimes it really is for the first moment so outrageous that it should not allow a single at moment. You decide your own limits! I’ve heard said that ” it just those few people who do it, it is not a big deal” This is how it is, the caricature specific example,a rapist is only a fraction compared to those who do not rape? However, it will not make it rape any excaptable, does it? You get my point.

As a rule, the dance circles people are well behaved, the wonderful loving people who respect each others. That we may have to also be considered as such, it should be of such grievances to speak, and to also those who start dancing consciousness, you don’t have to put up with everything in order to get to dance.

respect

So, what can we do?

Unpleasant experiences must be able to speak out loud

Organizer can ask to intervene in a situation that looks suspicious

Other dancers may ask to intervene in a situation that looks suspicious. I do not mean that barg in the dance floor, unless the situation absolutely requires it 🙂 But after the dance can casually ask in passing, ”was all just ok, your face looked a little uncomfortable?” You know that the you doesn’t have to tolerate such things? etc.

Leaders / followers can point out the harasser matter, when they hear the inappropriate behavior.

In dance courses/classes we can talk about it, and how the situations is able to react

In my opinion, you don’t need to dance with everybody. The idea that I’m ready to dance with a different looking, age, and level dancers, does not mean that if I give permission to behave inappropriately. You can say no, if you feel that you don’t want to dance with this partner, especially if you have ever experienced the unpleasant things with him/her. You can choose to leave your partner on the floor if he/she behaves inappropriately. However saying no for dance invite, based on dance skills, age or appearance, is not cool, if the person otherwise behaves intelligently and appropriately. Dancing is a pleasure and everyone should have the peace to enjoy it. I hope we can keep it that way in future too.

asenne, dance, happiness, itsetunto, onnellisuus, paritanssi, pettymys, tanssi

Learning… No need to even try?

Aikuisena tanssin tai minkä tahansa uuden taidon opettelun aloittaminen herättää joskus ristiriitaisia tunteita. Samoja tunteita voi tottakai kokea myös vaikka aloittaa nuorempana.

Olen kuullut ihmisten valittelevan, että miksi ei ole tullut aloitettua tanssimista aikaisemmin. Ei tästä enään mitään tule tämän ikäisenä. Miksi vanhemmat eivät ole laittaneet lapsena balettikouluun. Olisi niin paljon helpompi oppia… Voin itsekin lukea itseni tuohon samaan kategoriaan, voi kun…

Tottakai jokainen liikunnan parissa vietetty tunti helpottaa uuden motorisen taidon oppimista, mutta sinä voit aloittaa myös nyt. Et tarvitse aiempaa liikunta- tai tanssitaustaa. Minäkin olen oppinut 🙂 vaikka aloitin liikkumisen vasta lähempänä 30 vuotta, päivääkään en vaihtaisi pois. Se että aloitat tanssimisen vasta aikuisena ei sulje pois sitä ettetkö voisi menestyä tai kehittyä. Joskus se voi vaatia hieman sitoutuneempaa harjoittelua, valintoja, mutta ei se mahdotonta ole.

Oppiminen, kehittyminen on suoraan sidoksissa aikaan jonka käytät oikeanlaiseen treenaamiseen ja työhön, jota olet tehnyt tavoitteellisesti.

Aikuisena meillä on muitakin velvollisuuksia, kuten perhe, lapsia, työ jne. Silloin saattaa tuntua ettei kehity niin kuin haluaisi, ja se ei automaattisesti tarkoita ettetkö sinä olisi tarpeeksi hyvä, taitava tai ettei sinulla ole mahdollisuutta kehittyä. Se tarkoittaa ettei sinulla ole ollut mahdollista käyttää niin paljon aikaa omaan treenaamiseen kuin olisi ehkä tarvetta. Se on täysin normaalia, elämä on valintoja, ja me valitsemme mitkä asiat ovat tärkeitä ja tekevät meistä onnellisempia. Se että elämässä on muutakin, ja emme ehkä pysty käyttämään vain yhteen asiaan haluamaamme aikaa, ei estä meitä kehittymästä, se vain vie hieman pidemmän ajan.

Aikuisena meille on ehtinyt syntyä monenlaisia kokemuksia ja me muodostamme mielipiteemme ja ajatuksemme niiden kautta. Joskus ne voivat olla myös este uuden kokeilemiselle ja oppimiselle. Joskus nuo kokemukset ovat vahvuus, ymmärrämme että vaikka tanssiminen on minulle tärkeää ja haluan tulla siinä todella hyväksi, sen merkitys suuressa mittakaavassa on kuitenkin aika pieni. Maailmassa ja elämässä on muitakin tärkeitä asioita, joiden tärkeysjärjestys voi ja tulee vaihtelemaan ajan myötä. Lisäksi oppimisessa tulee aina olemaan nousu- ja tasannevaiheita, ne kuuluvat oppimiskäyrään. Kun muistaa tämän, on nuo tasannevaiheet helpommat kestää.

Learning-Curve-Reality1

Oppimiskäyrä on lainattu sivulta: http://goodvibeblog.com/the-manifesting-learning-curve/

Mitä enemmän ikää tuntuu olevan, sitä helpommin uuden oppiminen koetaan haastavaksi. Ja en nyt sano asian olevan niin, vaan totean sen mitä olen usein kuullut sanottavan. Varmasti uusien motorisesti haastavien asioiden oppiminen ottaa oman aikansa, jos ei kyseisiä asioita ole koskaan tehnyt. Lapsena ja nuorena tulee vartaloon koko ajan uusia motorisia ärsykkeitä, ja niiden omaksuminen on siksi helpompaa. Lisäksi lapset eivät analysoi niin paljon tekemisiään ja sen ulkonäköä. Aikuisena tulee usein ylimietittyä miltä tämä näyttää, mitä naapuri ajattelee, mitä jos teen virheen jne. Joka vaikeuttaa uusien asioiden opettelua.

Tanssi on liikkumista, uuden oppimista, ja sosiaalista kanssakäymistä. Se on myös mitä suurimmassa määrin matka omaan itseensä. Tanssissa olemme monesti oman mukavuusalueemme ulkopuolela ja paljaana toiselle ihmiselle. Joskus sinne epämukavuusalueelle meneminen vaatii meiltä uskallusta, rohkeutta epäonnistua tai rohkeutta onnistua. Monta kertaa suurin este omalla matkallammeja kehittymiselle on, minä itse, se mitä ja miten ajattelen. Estänkö minä itse itseäni onnistumasta? Joskus ajatusten selkiyttämiseen ja käsittelyyn kannattaa pyytää apua.

Meille ajan myötä kasvanut suodatin saattaa estää meitä tekemästä haluamaamme asiaa. Joskus uuden oppiminen tai harjoitteleminen tuntuu rankalta ja se ettemme heti onnistu jossakin, herättää negatiivisia tunteita, se on normaalia. Silloin kannattaa miettiä; miksi tunnen näin? Mikä tässä hetkessä saa minut tuntemaan epäonnistumista, miksi minun pitäisi oppia jokin asia heti?  Ole itsellesi armollinen ja anna aikaa uuden oppimiselle.
12898208_10153905862940239_2985070652772177323_oHalu saada jotakin, luo motivaation tehdä asialle jotain. Päättäväisyys ja sitoutuminen määrittää sa
avutatko sen. Toiset saattavat olla lahjakkaampia, mutta usein tavoitteellinen treenaaminen vie pidemmälle, kuin pelkkä lahjakkuus jos ei ole valmis tekemään työtä kehittymisen eteen. Realistiset tavoitteet, estävät turhautumisen. Jokainen meistä haluaa olla hyvä jossakin, muista kuitenkin miettiä, kuinka paljon olet valmis panostamaan saavuttaaksesi jonkin asian?

 

Mikä tämän kirjoituksen tarkoitus on? Kertoa sinulle ettet ole yksin ajatustesi kanssa. Sinä et ole ainoa joka miettii kannaattaako tätä jatkaa? Tuleeko minusta koskaan tarpeeksi hyvää? (Mikä muuten on tarpeeksi hyvä?) Muutkin miettivät joskus, miksi toiset tuntuvat kehittyvän raketin lailla ja minä en.

Sinä voit oppia ja kehittyä, vaikka et olisikaan lapsena tanssimista aloittanut. 

Jokaisella on mahdollisuus oppia, ja mikäli olet valmis harjoittelemaan, sinä opitkin. Meillä kaikilla on lupa kokeilla, epäonnistua, ja oppia niistä. Jokaisella meistä on ollut hetkiä, jolloin tuntuu ettei mikään onnistu. Se on täysin normaalia, se kuuluu oppimiseen. Jokainen oppii omaan tahtiinsa, joten älä vertaa itseäsi turhaan muihin. Ja vaikka näyttää siltä että kaveri kehittyy nopeammin… Silloin saattaa olla oppimiskäyrässä nousuvaihe menossa tai muualla tehtävään harjoitteluun on panostettu tunteja ja taas tunteja.

Itselleen voi myös antaa luvan tavoitella vähän vähemmän, aina ei tarvitse yrittää maksimaalista tulosta. Voit myös nauttia matkasta.

asenne, dance, happiness, itsetunto, onnellisuus, paritanssi, tanssi

You HAVE TO to dance with me!… Really?

Tanssimiseen kuuluu paljon tunnetta, ja jokainen haluaa kokea sen tanssitaivaan, tunteen kun kaikki onnistuu, sen muutaman minuutin rakkaussuhteen yhdessä parin kanssa. Mikä saa sitten tanssivat ihmiset valittamaan suureen ääneen? Miksi meidän tunteemme nousevat pintaan ja joskus ylireagoimme. Puhumme ja kirjoitamme joskus aika rankkaakin tekstiä julkisuuteen. Kuitenkin syyllistäminen ja negatiivisuus harvoin tuo hyviä ja positiivisia vaikutuksia. Olisiko järkevämpää tuoda julki kaikkia niitä hyviä asioita mitä tanssiminen tuo? Ja ei en tarkoita parannettavien asioiden painamista maton alle. Ainoastaan pysähtymistä miettimään mitä sanot tai kirjoitat.

Minä haluaisin nähdä muutoksen ihmisten ajattelussa, kuinka tansseihin suhtaudutaan. Sen sijaan, että lasketaan ja mietitään pääsinkö tanssimaan määrällisesti mahdollisimman monta kappeletta, mietittäisiin oliko minulla mukava ilta? Kyllä, tanssiminen kuuluu siihen, mutta sen ei tarvitse olla ainoa syy illan onnistumiselle. Se millaisilla odotuksilla lähdemme tanssi-iltaan määrittää aika pitkälle sen miten illan onnistumisen koemme.

12718355_1658431511090258_1172120035175789964_n

Joissakin tanssiperheissä sosiaalinen kanssakäyminen on suuremmassa roolissa kuin joissakin muissa. Tanssibileissä ja Milongassa esimerkiksi kuuluu yleensä oletuksena illan viettämiseen, rentoutuminen, seurustelu ystävien kanssa ja sekä tanssi tottakai.

Jos sinä menet seurusteluravintolaan ja maksat sisäänpääsymaksun, tarkoittaako se että sinulle on silloin luvattu seuraa, lyhyeksi tai pitkäsi aikaa, kuinka vain? Ei, se tarkoittaa että sinulle on annettu mahdollisuus, ehkä löytää sieltä seuraa. Miksi sitten julkisuudessa usein valitetaan, että minulle myytiin tanssipaikkaan istumalippu tanssilipun sijaan? Tanssipaikkoihin (koskee myös muita tanssitapahtumia) myydään sisäänpääsylippuja, jotka antavat mahdollisuuden tanssimiseen, seuran löytämiseen, kahvilapalveluiden käyttämiseen ja ihan vaan ihmisten tapaamiseen ja illan viettoon. Minusta tuntuu kohtuuttomalta, että ihmiset jotka tulevat viettämään iltaa, tapaamaan ystäviään ja tutustumaan uusiin ihmisiin ja tietenkin myös tanssimaan, joutuvat tuntemaan syyllisyyttä koska eivät ole tanssineet illan jokaista kappaletta. Koska eivät ole tanssittaneet kaikkia mahdollisia naisia(miehiä). Joutuvat pyytelemään anteeksi, kun eivät enää jaksa tanssia.

Kursseilla käyminen tai käymättä jättäminen ei pitäisi olla syy hakemiseen tai hakemattomuuteen. Kuitenkin usein ne jotka käyvät kursseilla tutustuvat toisiinsa, ja sellaisen hakeminen jonka jo ennestään tiedät, on tottakai helpompaa. Tutun kanssa voi ennakoida, että tanssi todennäköisesti onnistuu. Kun tutustut moniin ihmisiin, silloin joudut valitsemaan tanssiparisi, koska jonkun kanssa jää aina tanssimatta. Tämä harvoin on henkilökohtaista, aika vain ei riitä, se tarvitsee hyväksyä. Kannustan ihmisiä hakemaan aina niitäkin joita ei vielä tunne, mutta silti kenelläkään ei pitäisi minusta olla velvollisuutta tanssittaa ketään. Se miten aloittelijoita kohdellaan, määrittää jääkö ihmiset kyseisen lajin pariin, kyllä. Se miten me kohtelemme muita ihmisiä kaikissa tilanteissa, riippumatta kuinka pitkään he ovat tanssineet, määrittää sen millaiseksi lajin tulevaisuus muodostuu.

Dance-QuotesMinä ymmärrän turhautumisen jos halu tanssia on kova ja kuitenkaan ei pääse tanssimaan niin paljon kuin haluaisi. Joskus voisi olla hyvä pysähtyä miettimään millaiseen osan tanssiinpääsy on omassa mielessäsi saanut. Määritteleekö sinun mielessäsi se kuinka monta kertaa sinua haetaan tai kuka sinua hakee esim. sen kuinka hyvä tanssija olet, tai kuinka viehättävä/komea olet, määrittääkö se mielessäsi sinun arvosi ihmisenä? Miksi reagoin niin kuin reagoin, kun odotukseni eivät toteudu?

 

Viejä-seuraaja suhde voi olla joissakin tansseissa aika epätasa-arvoinen. Sitä kuulee kommentteja, ettei miehiä/viejiä ole tarpeeksi, mutta kuitenkin me naiset jätämme helposti hakematta ne miehet joita emme tunne, vaikka he olisivat halukkaita tanssimaan. Ehkä haluamme tuntea itsemme haluttaviksi, siksi on mukavampaa jäädä vain odottamaan että tulen haetuksi. Mitä enemmän miehiä/viejiä on tanssimassa sen parempi mahdollisuus on päästä tanssimaan, eikö vaan? Miten sinä voisit vaikuttaa tähän? Pyydä siis joku ystävä, työkaveri (ei ole väliä oletko mies/nainen) mukaan tansseihin tai kurssille, kysy useammalta, jos joku sanoo ei kiitos. Kerro muutamalle tutulle, että tämä mies on ensimmäisiä kertoja tanssimassa, ja voit olla varma, että hänet luultavasti toivotetaan avosylin tervetulleeksi. Ja jos jostakin kumman syystä hän saisikin jonkun ala-arvoisen kommentin, voit kertoa, että niin kuin kaikkialla elämässä on ihmisiä, jotka kokevat oikeudekseen sanoa mitä sylki suuhun tuo, ne voi jättää omaan arvoonsa.

Ja tämä viimeinen kommentti pätee molempiin sukupuoliin, eli tanssilattialla tai sen ulkopuolella saadut kommentit ulkoisista ominaisuuksista, tanssitaidosta yms. voi jättää omaan arvoonsa.  Tanssit, bileet, oli laji mikä tahansa ei ole se paikka missä neuvotaan, opetetaan, kommentoidaan tai muutenkaan arvostellaan tanssiparia. Tanssimisen ei missään vaiheessa pidä satuttaa tai tuntua epämiellyttävältä, sellaisesta pitää ehdottomasti sanoa, mutta asiallisesti. Kyseessä on kuitenkin harrastus tai monille meistä elämäntapa, josta jokainen meistä haluaa saada onnistumisen elämyksiä, positiivista energiaa, jonka avulla jaksaa. Kyseessä on paritanssi, sosiaalinen tilanne, johon tarvitaan kaksi ihmistä nyt ja tulevaisuudessa tuntuakseen hyvältä.

Tehdään siis jokainen oma osuutemme siitä, että tanssiminen tuntuu miellyttävältä, tunnelma pysyy suvaitsevaisena ja syyllistämisestä vapaana.

dance, paritanssi, tanssi, Tanssihaaste

Tanssihaaste

Tanssihaasteen myötä sinulla on mahdollisuus oppia tanssimaan veloituksetta!

Tämä on tilaisuus sinulle, joka olet joskus ajatellut, että olisi kiva kokeilla paritansseja. Kiinnostuitko? Lue lisää miten pääset aloittamaan tanssiharrastuksen veloituksetta (etusi yli 400€).

IMG_2861

Tanssihaaste

Jaamme 4 paikkaa haasteeseen (arvo yli 200€ sekä lisäksi yhteistyökumppaneiden tarjoamat alennukset 200€) saat siis yli 400€ arvosta etuja

Ilmoittaudu mukaan tästä

 

Monille kynnys tanssiharrastuksen aloittamiseen tuntuu olevan korkea. Aloittamiseen liittyy monia uskomuksia ja ehkä jopa pelkoja. Paritanssi ei ole vain vanhojen ihmisten juttu, tanssikursseilla ja tanssimassa käy myös paljon nuoria. Me haluamme nyt julkaista haasteen, jonka avulla pääset aloittamaan tanssiharrastukseen veloituksetta. Ja lisäksi pääset tutustumaan yhteistyökumppaneiden tanssikursseihin ja -tapahtumiin.

Tanssikurssille voit tulla täysin ilman ennakkotaitoja tai -osaamista. Tanssinopettelun aloittaminen on helppoa, saavut vain kurssipaikalle ja harjoittelet annettuja asioita. Jokaisella on mahdollisuus oppia tanssimaan, tanssitaidon ja varmuuden saaminen vaatii hieman työtä ja oikeanlaisia toistoja, niin kuin jokaisen uuden taidon opettelu.

Me haluamme kuulla kokemuksia tanssiharrastusta aloittelevilta. Näin voimme tulevaisuudessa auttaa myös muita tanssiharrastuksen alkuun. Sinun kokemuksesi voivat olla juuri se sysäys, jonka joku toinen tarvitsee rohkaistuakseen kurssille. Pääset jakamaan tanssiniloa siis myös muille.

Mitä hyötyä tanssista on?

Tanssiminen on hauskaa, tapaat uusia mahtavia tyyppejä samalla kun kuntosi, koordinaatiosi ja vartalonhallintasi kasvaa. Saat olla rohkeasti mies tai nainen, juuri sellainen kuin haluat. Lisäksi tanssiminen tarjoaa loistavan tavan irroittautua päivän rutiineista. Samalla saat aivoillesi uutta haastetta. Paritanssissa yhdistyvät liikunta, musiikki ja seura – kolme  erittäin tärkeää asiaa, ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Vanhojen juttu… En mä opi… Eihän sinne kehtaa mennä, kun ei mitään osaa…. Mulla on kaksi vasenta jalkaa/puujalka… Ei sitä tule vaan lähdettyä…. Kiinnostaisi kyllä, mutta… Mikä onkaan se syy ettet ole vielä lähtenyt tanssikurssile. Tämän haasteen myötä sinulla ei ole enää mitään syytä lykätä aloittamista.

Jos et ole vielä ottanut sitä ensimmäistä tanssiaskelta tai olet ihan tanssiharrastuksesi alussa. Tämä tarjous on sinulle!

Mikä on Tanssihaaste?

Jaamme 4 paikkaa haasteeseen (arvo yli 200€ sekä lisäksi yhteistyökumppaneiden tarjoamat alennukset 200€) saat siis yli 400€ arvosta etuja.

IMG_2863

Jos asut Hämeenlinnan ympäristössä, tai olet valmis kulkemaan sinne kerran viikossa, etsimme juuri sinua, sukupuolellasi ei ole väliä.

Mitä sinä saat? 

  • Ilmaiset lihashuollon ja perustason tunnit ryhmässä
  • Hauskan sosiaalisen porukan, jonka kanssa harjoitella
  • Yhteistyökumppaniemme vastustamattomia tarjouksia (pääset tutustumaan muihinkin tanssitapahtumiin ja kursseihin)
  • Erilaisia kursseja ja tapahtumia on tarjolla seuraavan 6kk aikana, 3-9/16.
  • Kehität kuntoa, liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiota
  • Pääset kokeilemaan erilaisia tansseja (mm. fusku, bugg, tango, hidas valssi, wcs ja monia muita)

 

Fusku

Bugg

Tango

Hidas valssi

West coast swing

 

Mitä tämä vaatii sinulta?

  • Kiinnostusta tanssia kohtaan
  • Sitoutumista kurssilla käymiseen ja halua oppia uutta
  • Tykkäät sosiaalisesta mediasta, ja jaat kokemuksiasi, tuntemuksia, kuvia, videoita siitä miltä tanssin aloittaminen tuntuu myös muille sosiaalisessa mediassa ja blogissa *

Käytämme näitä tarinoita esittelemään tanssia myös muillekin uuden harrastuksen aloittamista miettiville. Voit jakaa kokemuksiasi myös sovitulla nimimerkillä.

Ota yhteyttä ja kerro, miksi juuri sinut pitäisi valita tähän haasteeseen

NÄIN OSALLISTUT!

Käy täyttämässä lyhyt kysely (14.3.2016 mennessä):

Ilmoittaudu tästä

Tätä haastetta saa jakaa!

*Jos sinut valitaan haasteeseen kerromme sinulle tarkemmin mitä odotamme sinulta. Haluamme sinun jakavan kokemuksia ja tuntemuksia tanssin aloittamisesta sosiaalisessa mediassa ja blogissa

Yhteistyössä: Tanssikoulu Antti Törmänen, Hannatuominendance, Tanssikurssit, Satulinna ja Riutanharju

Lisätietoja: hannatuominendance@gmail.com

 

 

asenne, dance, happiness, judging, onnellisuus, opettaminen, paritanssi, tanssi, tuomarointi

Westie Gala made me think

Vuosi alkoi wcs tanssileirillä Tukholmassa. Tajusin taas kuinka paljon opittavaa vielä on. Käsittelen tässä blogissa pääosin west coast swingiä, mutta yhtäläisyyksiä saattaa muuallekin olla 😉

En ole vielä kertaakaan törmännyt west coast swingissä siihen, että toiset opettajat eivät olisi tervetulleita muiden opettajien tunneille. On mieletön kokemus päästä sellaisen opettajan tunnille, jolla on kymmenien vuosien kokemus lajista, ja joka silti ymmärtää uusiakin tanssijoita. Se kuinka joku pystyy parilla lauseella saamaan salillisen ihmisiä ymmärtämään opetettavan asian. Siinä on tavoitetta meille kaikille opettajille, lajista riippumatta. Jokaiselle opettajalle tekee todella hyvää olla muiden opettajien tunneilla saada uusia ideoita ja ajatuksia myös omaan opetukseensa. Vaihtoringissä oleminen, ja ehkä jopa vastakkaisessa roolissa… Kylläpä huomaatkin aika monta asiaa mitä ehkä voisit omassa opetuksessa hyödyntää. Olen joskus törmännyt ajatukseen ”Joku tulee varastamaan minun kuviot, tai muuten hyötymään minun opettamistani asioista.” Hassua, eiköhän meillä ole Youtube niitä täysi, sieltä vain valkkaat parhaimmat. Se mistä itse en ehkä niin paljoa välitä on kun joku kirjoittaa kurssilla käsikirjoitusta sinun opetuksesta, ja toistaa sen sanasta-kuviosta-äänestä- täydellisenä kopiona omalla tunnillaan (joskus on näinkin käynyt). Kopioiminenhan on parasta parasta palautetta hyvin tehdystä työstä, mutta on aika noloa jos tunnille sattuukin joku joka onkin ollut samoilla tunneilla.… Ideoiden keräämisessä ei taas ole mitään väärää.

On mahtavaa, että Eurooppaan tuodaan myös hieman old schoolimpia opetttajia. Tanssijoille on hyödyllistä, saada toisenlaistakin näkemystä tuttujen opettajien lisäksi. Tajusin vasta tuona viikonloppuna, kun Mario puhui west coast swingin muuttumisesta viime vuosikymmeninä, kuinka nuori tanssi se on Euroopassa. Suurin osa Euroopan (huipuistakin) west coast swing tanssijoista taitaa olla tutustunut kyseiseen tanssiin alle 10 vuotta sitten. Toki poikkeuksiakin aina on. Mutta pointtina on se että meiltä puuttuu kymmenien vuosien tanssikokemus lajista, me emme ole nähneet sen muutosta ja kokeneet eri lajien vaikutusta westiin. Onkin aivan mahtava kuulla ja nähdä esimerkkejä siitä kuinka laji on vuosien saatossa muuttunut, jotta voin ymmärtää nykyistä tanssia ja sen uudempia tyylejä paremmin. Silloin kun ymmärrät menneisyyttä pystyt tässä hetkessä tuomaan siitä parhaimman esiin. Vaikka meillä on paljon uusia hienoja kuvioita, tyylejä tanssia toivoisin kuitenkin osan myös niistä vanhemmistakin elementeistä säilyvän, jotta laji säilyy mahdollisimman monimuotoisena ja monia ikäluokkia miellyttävänä.

15772-the-more-you-know-who-you-are-and-what-you-want-the-less

Vähän aikaa sitten muistan kuulleeni keskustelun tietyn alueen west coast swingistä ja siinä pohdittiin miten se eroaa esim. naapurimaan west coast swingistä. Itse ainakin haluan ihmisten muistavan, että kyseessä ei todellakaan ole oma lajinsa. Vaan eroavaisuudet yleensä tulevat kyseisen alueen opettajien näkeyksestä miten opettaa westiä. Ammattitaitoinen opettaja ymmärtää erilaisten tekniikoiden hyvät ja huonot puolet, miksi joku toimii paremmin ja joku toinen taas ei, ehkä jopa tietää miten ne ovat tulleet ja muotoutuneet. Laadukas lajinomainen tanssitekniikka on aina hyvä, tyyli on eri asia, olkoonkin kuinka hieno tahansa. Toivottavasti me emme westissä päädy Buggista tuttuun mikäonoikeaabuggiajaotetaanko5askeleteenvaitaakse-keskusteluun, bugg on buggia vain eri tyylillä tanssittuna. Itse tykkään buggista hurjasti, mutta olen turhautunut miten fanaattisesti siihen välillä suhtaudutaan.

Marion intensiivit sosiaalitanssista ja kilpailemisesta olivat aivan mahtavat. Mielestäni viikonlopun tuomarikoulutus on juuri se mitä euroopassa (ja toki muuallakin) tarvitaan. Pelkästään se, että osaat tanssia ja olet pärjännyt kilpailuissa ei todellakaan tee sinusta hyvää tuomaria. Valitettavan usein näkeen sitä, että ihmiset tuomaroivat tanssikisoissa mutu-tuntumalla, ja jos kilpailija kysyy palautetta, ei sitä pystytä tai haluta antaa. Tuomareilla on aika iso valta siitä mihin suuntaan (mikä tahansa) tanssi kehittyy. Mikäli tuomarit palkitsevat mahtavan/hauskan shown, välittämättä tekniikasta tai ajoituksesta, siihen suuntaan viemme tanssia. Kilpailijathan tunnetusti harjoittelevat niitä asioita millä päästään palkinnoille, ja mieluusti vähän isommin kuin edellinen voittaja. Joskus tässä huomaa ristiriidan, puhutaan asioista mitä arvioidaan, mutta tuloksia katsellessa joskus tuntuu ettei niiden yhteyttä ei aina näe. Tämä ei missään nimessä ole kritiikkiä ketään kohtaan, ainoastaan huomio mikä joskus varmasti kaikkien mieleen tulee.

Sosiaalitanssin ja kilpailun välillä on selkeitä eroja, vaikka wcs J&J kuitenkin perustuu tanssimiseen arvotun parin kanssa, toisin kuin monissa muissa kilpailtavissa tansseissa. Sosiaalitanssissa kyse on tunteesta, siitä että sinun parillasi on mukava tanssi, jolloin todennäköisesti sinäkin nautit. Kilpailemisessa kyse on enemmän siitä miltä tanssi näyttää, kuinka teknisesti hyvältä tanssi näyttää, miten myyt sen katsojille ja tuomareille. Pelkästään hyvä tekniikka ei tuo aina menestystä, mikä ymmärrettävästi välillä turhauttaa, kun harjoittelee paljon. Se minkä koet wcs tärkeäksi muokkaa todennäköisesti sen mitä harjoittelet. Kilpailuorientoitunut tanssija harjoittelee asioita, jotka tuottavat parhaan sijoituksen kilpailuissa, sosiaalitanssista orientoitunut tanssija taas niitä asioita mitkä saavat sosiaalitanssin onnistumaan ja tuntumaan parhaimmalta. Toki monet meistä on ns. sekakäyttäjiä, ja kokevat molemmat osat tärkeiksi.

4995

Se että haluaa menestyä kilpailuissa ei tee sinusta vähemmän sosiaalitanssijaa, toisaalta jos kilpailumenestystä ei tule/tai ei yleensä edes halua kilpailla, ei tee sinusta huonompaa tanssijaa. Ymmärrän, että kilpailijoita ”hehkutetaan” tuloksista- se on helppoa, sosiaalitanssijoita on hieman hankalampi pistää paremmuusjärjestykseen. Se että tanssijoita arvotetaan sosiaalitanssissa kisastatusten perusteella on minusta älytöntä. Hyvä tanssija pystyy ja on halukas tanssimaan kaikentasoisten tanssijoiden kanssa. Tämän päivän nurjasti kohdeltu tanssipari saattaa olla tulevaisuudessa yksi halutuimpia kisa/sosiaalitanssijoita, ja voit olla varma että hän muistaa miten sinä olet häntä kohdellut.
Tulet varmasti kehittymään siinä missä haluat, kunhan annat vain itsellesi mahdollisuuden harjoitella ja onnistua.
Niin kauan kuin sinä arvostat kaikkia tanssiparejasi, nautit tanssimisesta ilman pakkoa tehdä mitään, huomaat kuinka mahtavia tansseja ja tanssipareja sinulla tulee olemaan.

Westie Galassa oil mixed J&J kisat missä eri kilpailuluokissa tanssivat kilpailivat arvotun parin kanssa. Se oli hauskaa!

change, dance, happiness, muutos, onnellisuus, paritanssi, tanssi

Time change… we change

Olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua ja asenteita eri (pari)tanssi genrejen välillä. Jotkut ovat hyvin avoimia ja ennakkoluulottomia, toiset tuntuvat haluavan pitää itsepäisesti kiinni vanhasta. Kuitenkin suurinosa tanssijoista haluaa tanssin ilon leviävän ja jotta tanssi säilyy tulevaisuudessakin, siksi me tarvitsemme nuoria lisää tanssin pariin.
Suomalaiseen kulttuuriin on olennaisena osana kuulunut (lava)tanssi, jossakin muodossa. Ihmisten tapaaminen ja parin löytäminen on ollut olennainen osa sitä ja tanssiminen on ollut helppo ja luonteva tapa päästä lähelle toista ihmistä. Nykyään parin löytämiseen on muitakin mahdollisuuksia ja tanssiminen enemmän harrastuksena on vahvistanut asemaansa, toki edelleen ihmisten tapaaminen, sosiaalisuus on yksi tärkeimpiä motivaatioita (pari)tanssimiselle, se tuskin muuttuu koskaan. Seuratanssi puolella eletään tietynlaista murrosta, jossa uusi kohtaa vanhan. (Pari)Tanssi on kehittyvä ja muuttuva laji, joka ottaa vaikutteita ympäröivästä ajasta ja musiikista. Tansseissa bändit soittavat erilaista musiikkia kuin vaikka 10 vuotta sitten. Hakukäytännot voivat muuttua, tanssitapa tai tanssit muuttuvat, tanssipaikat voivat muuttua. Tanssin pariin tulee koko ajan uusia ihmisiä, uusin ajatuksin ja he katsovat tätä maailmaa hieman uusin silmin.
Se mitä tanssitaan, millä tavalla ja missä, muuttuu ja hakee paikkaansa. Se mikä toimi menneinä aikoina, ei välttämättä toimi nykyään, ihminen muuttuu ja haluaa kehittyä.

Mitä se muutos sitten on?

Nykyään on tarjolla paljon erilaisia tanssilajeja ja musiikkeja, ja jokainen voi valita sen mistä pitää eniten. Perinteisistä tansseista ja musiikeista pitävät suuntaavat tanssilavoille. Toiset suuntaavat lattari-zouk-salsa-west coast swing-blues-bileisiin tai argentiinalaisen tangon milongoihin, riippuen siitä millaisesta musiikista tai tanssista pitää. Lisäksi jonkin verran järjestetään bileitä missä soitetaan musiikkia johon voit tanssia monia eri lajeja tai niiden sekoitusia, jokainen valitsee itselleen ja parilleen sopivimman vaihtoehdon, jota kukaan ei arvostele vääräksi tai lajin vastaiseksi. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on tarjolla erilaisia ns. kaupunkilavatansseja, joissa soitetaan vaihtelevasti erilaisia musiikkeja, joissa hakukäytäntö ei ole ihan perinteinen ja tunnelma on vapaa ja rento ilman perinteisyyden pakkoa. Vaihtoehtoja löytyy paljon. Todennäköistä on, että paritanssin monimuotoisuus näkyy ja tulee muuttamaan perinteisiä tapoja tanssia, miten, sen aika näyttää.

Myös hakukäytännöt muuttuvat, perinteisesti tanssilavoilla on käytössä miesten ja naisten ”rivit”, joissa miehet ovat pääosin hakeneet, joissa tanssitaan 2 kappaletta ja pari palautetaan riviin. Toki on olemassa naisten haku-, tai sekahaku-tansseja. Ymmärrän että suomalainen lavatanssikulttuuri on ainutlaatuista maailmassa ja sitä halutaan vaalia, mietinpä tuossa vaan, että mikä on se vuosikymmen joka halutaan säilyttää? Lavatanssit ja lavatanssikulttuuri on ollut 50-luvulla toisenlaista, kuin nyt tai vaikka 15 vuotta sitten. Kuka päättää mikä on paras aikakausi säilytettäväksi?
Joillekin tämä perinteinen käytäntö ei ole luonteva ja he saattavat mielummin mennä tansseihin/bileisiin, joissa koko illan on vapaamuotoinen sekahaku. Bileissä vaihdetaan paria jokaisen biisin jälkeen (voit halutessasi tietenkin tanssia useammankin). Yhteistä näille tansseille/bileille on yleensä ettei paria saateta mihinkään, kohtelias kiitos lattialla riittää. Uusia ja erilaisia käytäntöjä kokeillaan monissa pienimmissä tansseissa ja bileissä ja tälle aikakaudelle sopivimmat jäävät todennäköisesti elämään. Jos löydetään parempi tapa se yleensä otetaan käyttöön laajemminkin, sitä kutsutaan kehitykseksi.

Tanssitapa voi muuttua. Perinteisesti tansseissa mies vie, ja nainen seuraa. Yleinen tilanne lähes kaikissa paritanssissa on, että miehiä on vähemmän kuin tanssi-innokkaita naisia. Joku joutuu aina odottamaan. Oletko sinä muuten jo houkutellut yhden miespuolisen tuttavasi mukaan, kurssille tai tansseihin?
Joissakin tansseissa on tavallista, että mies voi tanssia seuraajana ja nainen viejänä, käytännöllä ei ole mitään tekemistä tanssijan seksuaalisuuden kanssa. Moni tanssija onkin oppinut uusia asioita omasta tanssitaidostaan sekä siitä millaisia haasteita vastakkaisessa roolissa tanssiva kohtaa, lisäksi opit huomaamaan millainen on hyvä viejä/seuraaja. Käytäntö on nyt jo levinnyt moniin tansseihin ja leviää varmasti entisestään. Tapa lisäksi mahdollistaa tanssimaan pääsyn useammille, kun kaikki ei ole enää kiinni siitä tuletko haetuksi, vaan voit myös aktiivisesti itse hakea. Tietenkin jos mieluummin vain odotat että tulet haetuksi, niin silloin on kyse valinnasta. Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät halua tanssia samaa sukupuolta olevan kanssa ja se on täysin hyväksyttävää, joten tansseissa tai kurssilla voit hyvin sanoa, ei kiitos, jos et siitä pidä.

Ihanaa on ettei tarvitse valita jotain tiettyä tanssia, musiikkia tai tanssitapaa. Monet seura/paritanssijoista, ovat ns. sekakäyttäjiä. He käyvät erilaisissa tansseissa tai kursseilla sen mukaan mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä. Erilaisissa tapahtumissa voi käydä tutustumassa eri tansseihin jos et vielä tiedä mikä on se sinun juttusi. Jokainen tanssi tukee toistaan, ja kaikista kokemuksista oppii jotakin. Suosittelen kokeilemaan joskus jotain täysin uutta ja joskus haastavaakin asiaa, se antaa uudenlaista näkökulmaa vanhoihin tuttuihinkin asioihin. Aiemmin tansseissa käymiseen riitti perinteisten tanssien perusteiden hallinta, ja saatoit tuntea olevasi todella taitava, suuri parkettienpartasuti. Nykyään tansseissa käy lisäksi tanssijoita, jotka käyvät kursseilla, harjoittelevat ja haluavat päästä käyttämään oppimiaan asioita tansseissa, se heille suotakoon. Se ei tee aloittelijoista tai niistä jotka haluavat keskittyä vain sosiaaliseen tanssimiseen yhtään huonompia tai parempia, vain erilaisia. Kaikki me mahdutaan samoille lavoille/tanssipaikoille. Sinun on sallittua olla juuri sellainen kuin olet, tanssia juuri niin kuin haluat, kunhan, et satuta muita ja huomioit normaalit käytöstavat. Sinun ei tarvitse pelätä vaikka olisit aloittelija, jokainen hyvä tanssija muistaa sen kun oli itse aloittelija ja epävarma itsestään ja osaamisestaan, ja osaa sinua kohdella sen mukaan. Kuitenkin samoin kuin kaikissa ihmisten välisissä kohtaamisissa, aina joukkoon mahtuu niitä, jotka eivät muista käytöstapoja, jätä ne kommentit omaan arvoonsa. Keskity niihin ihmisiin, jotka saavat sinulle hyvän olon!

 

Niin kuin kaikilla elämän osa-alueilla me tarvitsemme hyväksymistä. Kykyä hyväksyä erilaisuus, halua uskaltaa muuttua, rohkeutta kohdata uusia asioita. Minä en sano mikä on paras tapa tanssia, onko se lavatanssit, westi-salsa-lattari-bileet, milongat jne. Kaikissa näissä ja monissa muissakin tanssitapahtumissa pääset tanssimaan, kokeilemaan ehkä kursseilla harjoittelemiasi asioita sekä pitämään hauskaa ennen kaikkea. Kaikkiin tansseihin olet tervetullut, vaikka et olisi yhtään kurssia käynyt. Tärkeintä tanssissa on yhdessäolo, musiikista ja liikkeestä nauttiminen. Juuri niissä tansseissa kuin itse haluat, kenenkään arvostelematta. Saat liikkua, tutustua uusiin ihmisiin ja nauttia toisen ihmisen seurasta, kosketuksesta. Voit tuntea hyvää oloa siitä, että sinä ja ystäväsi kehitytte, opitte uutta ja näin pääsette entistä enemmän nauttimaan tanssin monista ihanuuksista, tai jos vain haluat tanssia, voit myös niin tehdä. Me kaikki voimme iloita siitä, että meillä on niin monimuotoinen tanssikenttä. Toivottavasti se laajenee entisestään ja mahdollisimman moni pääsee siitä nauttimaan.Tanssiminen on hauskaa ja siitä saa nauttia, tapahtuu se sitten missä tai millä tavalla tahansa!

Mahtavaa tanssin täyteistä vuotta 2016 kaikille!