dance, paritanssi, tanssi

I am a higher level dancer… or am I?

Osaaminen ei ole tule itsestään, se ei ole sidottu aikaan, siihen kuinka kauan olet tanssinut. Osaaminen syntyy ajasta ja työstä, siitä kuinka paljon olet tehnyt töitä oman kehittymisesi eteen.

Olen ollut itse monilla kursseilla ja leireillä opettamassa ja oppimassa, sekä puhunut monien oppilaiden ja järjestäjien kanssa kurssien tasoryhmistä. Miten saataisiin tanssijat arvioimaan omaa tanssiaan realistisesti? Tulemaan sille tasolle missä oppisi parhaiten, juuri niitä asioita joita tarvitset tanssiisi, nyt?

Ihmiset tuntuvat ajattelevan ” Olen tanssinut 10 vuotta, tottakai osaan tämän” Tai, ”kun kävin kursseilla aktiivisesti olin paras tai ainakin melkein paras, olen sitä siis myös nyt”. Eihän se niin mene. Tanssijat muuttuvat, tanssi muuttuu.

No mitä siitä, jos joku nyt on ”väärällä” tasolla, ketä se sitten haittaa? Mitä sitten, kun ”väärällä” tasolla on melkein puolet porukasta, joskus jopa yli puolet?

Kerron esimerkin. Olin Amerikassa, ensimmäistä kertaa west coast swing tapahtumassa. Tarjolla oli 3.lla eri tasolla tunteja. Menin kysymään järjestäjältä mille tasolle minun kuuluisi mennä? Kuka arvioi minun tanssitaitoni? Vastaus oli: ”Minä itse arvioin oman tanssitaitoni ja menen sille tasolle, kun ajattelen itseni olevan.” Okei, suuntaan siis 2 tasolle. Tuntien jälkeen ajattelen, että käyn kurkkaamassa myös ylemmän tason tuntia, ja jos taso on niin korkea etten pärjää, luikin takaisin keskitasolle. Järkytys!
Taso ylemmällä oli aivan sama, ellei jopa heikompi, koska ihmiset ajattelivat tietenkin olevansa ylemmän tason tanssijoita, ja perusteita ei enään tarvitse opetella. Yli puolet tunnista käytiin kuitenkin perusaskeleen rytmitystä, kun ihmiset eivät sitä osanneet. Muistan ihmetelleeni tätä suuresti, tämäkö on haastavinta opetusta mitä täältä löytyy?

Myöhemmin juttelin opettajien ja ylemmissä luokissa kilpailevien tanssijoiden kanssa. He sanoivatkin suoraan, etteivät käy tapahtumissa tunneilla koskaan, kun ryhmien tasot ovat mitä ovat. On järkevämpää ottaa yksityistunteja, tai käydä tasotsekatuilla pienryhmätunneilla. Suomessa meidän ehkä kannattaa ottaa tämä huomioon, jotta meille ei käy samoin…. vai onko jo käynyt?

Minusta olisi tärkeää huolehtia tapahtumissa/kursseilla, että myös nuo taitavammat tanssijat haluavat tulla tunneille ja myös oppivat niissä jotain. Asiakkaiden pitää saada vastinetta rahoilleen. Jos olet liian vaikealla tunnilla et opi mitään, tulee vain pahaolo, ja tuntee itsensä huonoksi, etkä halua enään tulla tunneille. Jos olet tunnilla missä pitäisi opetella haastavampia asioita, mutta opettaja joutuu laskemaan opetuksen tasoa, koska ihmiset eivät osaa perusteita, turhaudut, etkä enään tule tunnille. Kaikki häviävät.

Miten nuo tasot sitten jaettaisiin? Olisiko se tasoryhmä- ”tsekkaus”, ylemmän tason tunneille osallistujille vai nostaako opettaja oppilaat seuraavalle tasolle, kun katsoo taidon riittävän vai mikä olisi sinusta hyvä tapa? Tarkoitus olisi taata mahdollisimman laadukas opetus, joka auttaa juuri sinua eteenpäin omassa tanssissasi. Tärkeää on tietenkin, että on tuo tapa mikä tahansa, se pitää  hoitaa hyvin ja ammattimaisesti, niin että osallistujat tietävät mitä taitoja odotetaan ja ettei ketään nolata.

Haluaisin opettajana pystyä tarjoamaan opetusta kaiken tasoisille, alkeista jo pidemmälle tanssineisiin. Välillä opetetaan ryhmiä jossa kaikki ovat yhdellä tasolla, ja eri tasoiset tanssijat tanssivat yhdessä, hienoa. Näillä kursseilla edetään tietenkin ryhmän mukaan, ja opettaja vastaa siitä, että kaikki saavat jotain uutta työstettävää tanssiinsa. Opettajien on silloin todella tunnettava asiansa ja opettamansa laji.

Tasot ja nimet vaihtelevat paikasta riippuen, konkari edistyneet, jatko, taso 5 jne. yhteistä kaikille on kuitenkin se, että kyseinen taso on korkkein mihin ihmiset voivat osallistua, sillä hetkellä. Tuntuu, että tanssikursseilla käyville on tasoryhmistä tullut jonkinlainen statussymbooli, korkeimmalle tasolle on päästävä hinnalla millä hyvänsä. Mieti, miten se, että käyt noilla ylemmän tason tunneilla tekee sinusta paremman tanssijan, jos perusteissa on vielä opeteltavaa? Miten voit opetella lajin haastavampia variaatioita, kuvioita, jalkatekniikkaa tai musiikintulkintaa, jos et pysy edes rytmissä, tai et pysty seuraamaan/viemään edes peruskuvioita? Entä kuinka reilua on muita ryhmäläisiä kohtaan?

Ajattele. Olet käynyt esim. kahden tunnin alkeet. Kuinka paljon osaat? Perusaskeleen, ehkä jonkin kuvion. Perusteiden osaaminen tarkoittaa minulle mm. lajin perusliikkumista, kykyä seurata/viedä peruskuvioita, perus pyörimisiä, rytmin ja perusaskeleen hallintaa. Tietenkään nuo osa-alueet eivät ole vielä täydellisesti hallinnassa, eikä pidäkään olla, niitä harjoitellaan koko ajan lisää. Minusta olisi kyllä hyvä myöskin ymmärtää se ettei perustanssitaitoa hankita 2 tunnissa. Kuinka kauan se sitten vie? Riippuu täysin ihmisestä. Jos käyt vain tunnilla esim. kerran viikossa 15 viikkoa, todennäköisesti hallitset perusasiat kohtuullisesti, kauden päättyessä. Jos käyt vain tunnilla kerran kuussa n. 2 tuntia kerrallaan, perustanssitaidon hankkiminen vie todennäköisesti ainakin vuoden. Jos käyt tunnilla kerran viikossa, treenaat opetettuja asioita aktiivisesti, otat vielä ehkä yksityistunnin, saatat pystyä hankkimaan perustanssitaidon parissa kuukaudessa. Taidon hankkimisnopeus on suhteessa työhön, jota oppilas itse tekee tuntien välillä.

No, mistä hitosta sitten tietää onko valmis ylemmälle tasolle? Niinpä. Jos käyt alkeissa ja sinusta tuntuu, että tämä on aika selvää ja pystyt tuskailematta tunnilla mukana, käy kysymässä tunnin jälkeen opettajalta, voisitko mennä seuraavan tason tunneille? Opettaja yleensä tietää millainen taso muilla tunneilla on. On syytä tiedostaa, että tasothan ovat riippuvaisia siitä ketä tunneille/kurssille on tulossa, ne vaihtelevat leiristä ja paikasta toiseen. Eli jos tänään olet jatko tunneilla, se ei aina automaattisesti tarkoita, että taso on sama kaikilla kursseilla tai leireillä.

Minusta ei ole häpeä käydä ”alemman”-tason tunneilla, sieltä saa aina parannusta omaan perustekniikkaansa. Joka kerta kuulen jotain uutta, jotain sellaista mitä joku muu ei ole vielä samalla tavalla sanonut, ja minusta tulee näin aina parempi tanssija. Yksäreillä, käydään joka kerta perusteknillisiä asioita, joten perusteiden opettelu ei lopu koskaan, ei edes niillä parhaimmilla tanssijoilla.
Oletko sinä valmis katsomaan peiliin ja arvioimaan omaa tanssiasi, oikeasti?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s